Rokkia ja filkkareita Haagassa

Harvalla oli skraitta himassa vielä 50-luvulla. Jo sen takia, että ei Stadissa olisi soiteltu pelkkää humppaa päivät pitkät. Kunnon Rock and roll musa olisi ollut sallittua, ainakin nuorison mielestä. Naapurin Häkkisillä oli levari jo 50-luvulla jonka vanhin veljeksistä Denkku oli slumpannut tsupparin fyrkalla. Oltiin kavereiden kanssa useasti heillä kuuntelemassa Roketi-rollia ja muita nuorisolle suunnattuja biisejä. Häkkisen Cisse asui Ohjaajantie 5-7,n S-rabassa, ennen muuttoa Tolarintien kasiin. Olivat muuttaneet Skattalta Pohjois-Haagaan ja minä tulin samana vuonna 1956 Valkan Kuntsilta. Oltiin muutaman vuoden samalla luokalla Tolarin kansakoulussa. Oltiin piha-,koulu- ja nuoruus frendejä.

Cissen mutsi Irma oli ammattimainen steppaaja ja hän opetti minulle ja Cisselle steppausaakkoset. Siinä samalla opittiin Elvis liikehdinnät heidän olkkarissaan Rokin soidessa. Opittiin sanoja joita lantioheiluttelun myötä hoilattiin ja steppailtiin. Kappaleet olivat Tutti Frutti ja Blue Suede Shoes. Oman (osittain risan) levarin sain hiukan myöhemmin joka staijasi pöydällä neljän stidiaskin päällä. Ulkokuoria ei siinä ollut. Hyvin svengasi Helinin Raimolta saatu skraitta.

Elvis Presley ja Tommy Steele olivat silloisia idolejamme kundien keskuudessa, kuten myös Pat Boone. Elviksen meriittiä en rupea edes luettelemaan kun on vieläkin ykkössuosikkini. Tommyn loistavat biisit olivat Tallahassie Lassie, Rock With The Caveman ja Singing The Blues. Piti se myös pukeutua ja muutenkin näyttää Elvikseltä. Joka kundilla oli Stadissa Elvarin foogu kammattuna. Fledaan duunattiin heti aamusta kunnon rasvat. Yleisempiä rasvoja olivat Brisk, Brylcreem ja Suove.

Spittarit piti myös olla hyvin blankatut ja tottakai myös raudat edessä sekä takana. Snadimpi kärkirauta oli kahdella snaglella ja takarauta kolmella kantapäähän naulattuna. Aina ei ollut varaa ostaa skutsarilta rautoja joten jouduttiin se asia hoitamaan omilla kikoillamme. Saimme Gosarin luvalla hakea hänen miljoonalodjustaan prikkoja joita sitten pohjiin snaglattiin. Snadia bisnestä niillä myös saatiin tehtyä.

Kahdella Haagan rokkarilla oli kaikki kondiksessa, ei muuta kun Tolarin koulun kundeille esiintymään. Oltiin taas skoleen menossa kaulukset pystyssä lauleskellen; -Wop bop a loo bop a lop bom bom.. Tutti frutti, oh rutti... Elviksen muna oli pitkä kun pika juna... Tutti frutti, oh rutti. Jenkki kassit olkapäällä heiluen, missä oli muutama kniiga, penaali ja tietysti skulausvihko mukana. Päätettiin että tänään pidetään Rokkikonsertti alakoulun WC,sä. Cissen kanssa tunti-pari mainostettiin että silloin ja silloin alkaa Elvis konsertti alakoulun vessassa. Pääsymaksu oli filkkaripurkan hinta, olisiko ollut fima, en muista tarkkaa?

Jengiä oli oikein jonoksi WC ulko-dortsillä ja minä portsarina keräsin fyrkat. Cisse vähän studasi ja treenasi Elvis vetkutusta toistelleen - Wop bop a loo bop a lop bom bom, Tutti frutti, oh rutti, tutti frutti, oh rutti... Sanoin muista; -ei Suomeksi vaan aitoa Tutti frutti Elvis meininkiä. Fyrkat oli kerätty ja Cisse meni WC:n pöntönkannen päälle seisomaan kuin lavakorokkeelle, vuosi oli 1960. Oli muuten stailin näköinen Elvis. Fleda oli rasvattuna, kaulukset pystyssä ja isot hörökorvat punaisena. Cisse rokkasi ja jengi löi käsillä tahtia aivan haltioissaan ja huusivat uudestaan.. uudestaan... Muutaman kerran siinä kundeille Rokkasi. Mitä sanoja edes nyt muistikaan, mutta toistot menivät loistavasti; -Tutti frutti, oh rutti. Meillä oli Vaaksan farkkujen fikat täynnä hiluja.

Rokkikonsertin skolapäivä oli päätöksessä ja me suuntasimme suoraan Ohjaajantien HOK kauppaan slumppaamaan filkkaripurkkaa, missä oli kuva sisällä. Oli Elvis, Pat Boone, Tommy Steel, Gina Lollobrigida ja tietysti suosikki BB eli Brigitte Bardot kuvia. Purkka oli Hellaksen Filmitähti, (Serie A 1957 - 1960) sarjasta. Suurin osa purkkaa heitettiin mäkeen ja kaikki filkkarit laitettiin talteen skulausvihkoon. Laskuvihkosta tehtiin "paperipajatsoja". Sivut oli taitettuna siten, että vaihtokuvat olivat piilossa sivujen välissä. Pelaaja duunasi oman purkkakuvan jonkin sivun väliin ja tämän pelatun kuvan joutui vaihtamaan vihkossa sillä sivulla olevaan filkkariin. Vihkossa ei saanut olla kuin kolme pakkokassaa, (salaa neljä). Menetti filkkarinsa huonolla tsägällä jos pakkokassan väliin "iski" filkkarilla. Näin nämä kuvat aina vaihtuivat. Harvinaiset kuvat säästettiin ja niillä tehtiin eri vaihtokauppaa. Yhdellä hyvällä kuvalla saattoi saada viisi tai kuusi yleisempiä kuvia. Nämä taas duunattiin vihkoon.

Monesti vuosiakin jälkeenpäin kun nähtiin Cissen kanssa, lämmöllä tätä konserttia muisteltiin. Sitten meille tuli kuvioihin mopot, brätkät, fiudet ja tietysti friidut, se on taas toinen stoori.

Muistelun kirjoitti 2015

Markku "Bobi" Poutanen